On ollut kyllä keikkanaisella merkillinen kevät ja alkukesä. Ihan jo melkein on unohdettu, millaista se meidän normaali arki onkaan. 😀 Nyt kuitenkin pian starttaa keikat normaaliin tapaan, eli viikonloput kuluu tien päällä eri puolilla Suomea. Perustettiin 2009 mieheni Mikon kanssa yhteinen bändi Sense, kun haluttiin olla joskus samoillakin keikoilla keskenämme.
Meidän uusi trio on nyt lanseerattu! Hemmacoustic Trio soittaa akustisia versioita hittibiiseistä, tyylikästä loungemusiikkia ja tunnelmallisia balladeja. Käy kurkkaamassa meidän kotisivut, sieltä löytyy ääninäytteet ja tarkemmat esittelyt soittajista sekä muuta infoa 🙂 Ollaan soitettu tällä porukalla jo lähes kymmenen vuotta. Henri ja Mikko soittivat molemmat mun artistibändissä, ja sittemmin tehtiin
Uusi bändi, kohdeyleisö selvillä, musaa valmiina – enää keikat puuttuu. Toisin sanoen maailman paras bändi, josta kukaan ei tiedä mitään. Tämähän on meille muusikon rentuille ihan tuttu tilanne, eikö? 😀 Mun omat opiskelijat säännöllisesti kysyy, että ”miten niitä keikkoja saa?”, joten uskon aihepiirin kiinnostavan monia. Kokosin muutamia vinkkejä tähän, jotka perustuvat siihen, miten itse olen tehnyt hommat tähän asti.
Avaan tässä postauksessa lisää, miksi minulle nämä ulkoisesti samalta näyttävät projektit tai konsertit on ihan erilaisia ja miten miellän oman roolini erilaisissa yhteissä. Nämä on ehkä sellaisia juttuja, joita yleisö ei tule ajatelleeksi ja todellakin hyvä niin – yleisö saa konserteissa keskittyä juurikin joulun tunnelmaan ja yleiseen fiilikseen, eikä siihen mitä kukakin laulaa<3
Tänään tapasin pitkästä aikaa vanhoja ystäviä bänditreeneissä! Treenattiin ensi viikon yksityiskeikkaa varten setti kuntoon. Meillä on ollut seitsemän vuotta bändi nimeltä Local Voices, jossa on neljä laulajaa ja komppiryhmä sekä vaihtuvia vierailijoita eri instrumenteissa. Tehtiin residenssituotantona muutama vuosi sitten Hämeenlinnaan Verkatehtaalle useamman konsertin sarja: meidän solistien omia biisejä kahdesti, Eagles-teema
